Siirry pääsisältöön

Laurin kirja 2022

Laurin kirja -äänikirjapalkinto jaetaan jälleen vuonna 2022.

Laurin kirja -äänikirjapalkinto jaetaan joka toinen vuosi Suomessa asuvan kirjailijan kirjoittamalle laadukkaalle fiktiiviselle proosateokselle. Vuonna 2022 voittaja julkistetaan Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10. Palkinnon jakavat Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry ja Näkövammaisten liitto ry.

Laurin kirja -palkinto on näkövammaisten lukijoiden kumarrus laadukkaalle äänikirjalle. Näkövammaisjärjestöt haluavat tällä palkinnolla kiinnittää huomiota kotimaisen äänikirjan laatuun.

Kilpailun ohjeet:

Kilpailu on avoin kaikille äänikirjojen kustantajille. Vuoden 2022 Laurin kirja -äänikirjapalkinto jaetaan 1.4.2020 - 30.4.2022 julkaistulle äänikirjalle.

Palkinto on kokonaisuudessaan 6000 euroa, josta jaetaan 3000 euroa teoksen kirjoittajalle/kirjoittajille ja 3000 euroa äänikirjan lukijalle/lukijoille. Lisäksi tarvittaessa jaetaan 1500 euroa suomalaisen kirjailijan ruotsiksi tai kolmannella kielellä kirjoittaman teoksen suomentajalle. 

Palkinnonjakoa varten yhdistykset ovat asettaneet viisihenkisen palkintolautakunnan, joka koostuu näkövammaisista henkilöistä. Kilpailuun osallistuvan kustantajan tulee järjestää äänikirjan kuuntelumahdollisuus lautakunnan jäsenille. Äänikirja on toimitettava lautakunnalle Jukolan viestin aloituspäivään 18.6.2022 mennessä lähettämällä kirjan latauslinkki osoitteeseen: laurinkirja@nky.fi

Kustantajat lisäävät sähköpostiviestiin saatteen, jossa kerrotaan teoksen osallistuvan Laurin kirja
-kilpailuun. Saatteeseen liitetään myös ajantasaiset laskutustiedot sekä yhteyshenkilön nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Laskutus tapahtuu 19.6.2022. Osallistumismaksu on 50 €/teos. Äänikirja on virallisesti mukana kilpailussa, kun osallistumismaksu on maksettu.

Laurin kirja -äänikirjapalkinnon voittaja julkistetaan Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10.2022.

Laurin kirja 2022 kilpailun säännöt:

1. Laurin kirja -äänikirjapalkinnon laadukkaalle äänikirjalle jakavat joka toinen vuosi Näkövammaisten kirjastoyhdistys, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ja Näkövammaisten liitto. Palkinto voidaan myöntää Suomessa vakituisesti asuvan kirjailijan suomeksi luetulle fiktiiviselle proosateokselle.

2. Palkinnon suuruudesta päätetään erikseen ennen palkinnonjakokautta. Palkinto jaetaan sekä äänikirjaksi luetun teoksen kirjoittajalle/kirjoittajille että äänikirjan lukijalle/lukijoille. Jos kirja on käännetty suomen kielelle, myös kääntäjä huomioidaan. Kilpailu on avoin kaikille äänikirjojen kustantajille ja tuottajille. Kilpailuun osallistuvan kustantajan/tuottajan tulee järjestää äänikirjan kuuntelumahdollisuus palkintolautakunnan jäsenille erillisen osallistumisohjeen mukaisesti.

3. Palkinnosta päättää ennen kilpailun julkistamista valittu viisijäseninen palkintolautakunta, joka koostuu näkövammaisista henkilöistä. Palkintolautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii ilman äänivaltaa toimikunnan nimeämä henkilö.

4. Kilpailu julistetaan avoimeksi viimeistään palkintovuoden huhtikuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä kerrotaan, millä aikavälillä julkaistut äänikirjat voivat olla palkintoehdokkaina.

5. Kilpailun voittanut äänikirja julkistetaan Aleksis Kiven ja suomalaisen
kirjallisuuden päivänä 10.lokakuuta.

6. Palkintolautakunnan valintapäätös voi olla joko yksimielinen tai äänestyspäätös. Lautakunta julkaisee perustelut kilpailun voittaneen teoksen ansioista erikseen sovittuja kriteerejä noudattaen. Kriteerit julkaistaan palkintokilpailun julistamisen yhteydessä.

Laadukkaan äänikirjan kriteerit:

1. Laadukas äänikirja on painetun kirjan ääneen luettu versio, joka tuottaa mahdollisimman hyvin alkuperäisen teoksen lukuelämyksen. Äänikirjan tulee olla auditiivisesti esteettinen kokemus.

2. Hyvän äänikirjan luennasta välittyy se, että lukija on sisäistänyt lukemansa ja pystyy välittämään kirjan tunnelman. Teksti on luettu jäsennellysti ja luontevasti mm. tauotusta ja painotusta käyttäen. Hyvä luenta helpottaa äänikirjan nopeutettua kuuntelua.

3. Hyvässä äänikirjassa vieraskieliset nimet ja ilmaukset on äännetty mahdollisimman tarkkaan alkukielen mukaisesti. Koska ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, ruotsinkieliset sanat on erityisen tärkeää ääntää oikein.

4. Hyvässä äänikirjassa teoksen keskeiset tiedot (nimi, kirjoittaja, julkaisuvuosi ja äänikirjan lukijan nimi) ovat esillä äänikirjan alussa. Myös muut alkuperäisen teoksen julkaisutiedot löytyvät äänikirjasta tai äänikirjan yhteydestä.

5. Äänikirjan tallennuksen tulee olla virheetöntä studiotasoa ja äänenvoimakkuuden tulee säilyä muuttumattomana.